Genesis 18

Herra vierailee Aabrahamin luona Mamren tammistossa

1Herra ilmestyi hänelle Mamren tammistossa, jossa hän istui telttamajansa ovella päivän ollessa palavimmillaan. 2Kun hän nosti silmänsä ja katseli, niin, katso, kolme miestä seisoi hänen edessään. Nähdessään heidät hän riensi heitä vastaan majan ovelta ja kumartui maahan. 3Hän sanoi: "Herrani, jos olen saanut armon silmiesi edessä, älä mene palvelijasi ohi. 4Sallikaa tuoda vähän vettä ja peskää jalkanne ja levätkää puun siimeksessä. 5Tuon palan leipää virkistääksenne itseänne, ennen kuin jatkatte matkaanne, sillä kaiketi sitä varten olette poikenneet palvelijanne luo." He sanoivat: "Tee, niin kuin olet puhunut."

6Aabraham kiiruhti majaan Saaran luo ja sanoi: "Hae kiireesti kolme vakallista ydinjauhoja, sotke taikina ja leivo leipiä." 7Aabraham juoksi karjan luo, otti nuoren ja hyvän vasikan ja antoi palvelijalle, joka riensi nopeasti sitä valmistamaan. 8Hän otti voita ja maitoa sekä vasikan, jonka hän oli valmistuttanut, ja pani ne heidän eteensä. Itse hän seisoi heidän luonaan puun alla sillä aikaa, kun he söivät.

9He kysyivät häneltä: "Missä vaimosi Saara on?" Hän vastasi: "Tuolla majassa."

10Hän sanoi: "Palaan todella luoksesi tulevana vuonna tähän aikaan, ja katso, vaimollasi Saaralla on silloin poika." Saara kuunteli majan ovella hänen takanaan. 11Mutta Aabraham ja Saara olivat iäkkäitä, eikä Saaran laita enää ollut, kuten naisten tavallisesti on. 12Sen tähden Saara naurahti mielessään ja ajatteli: "Heräisikö minussa näin kuihduttuani vielä halu? Myös minun herrani on vanha."

13Mutta Herra sanoi Aabrahamille: "Miksi Saara nauroi ajatellen: 'Synnyttäisinkö todella, minä, joka olen näin vanha?' 14Onko mikään Herralle mahdotonta? Tähän aikaan palaan luoksesi tulevana vuonna, ja Saaralla on silloin poika."

15Saara kielsi sanoen: "En minä nauranut", sillä hän pelkäsi. Mutta hän sanoi: "Ei ole niin. Sinä nauroit."

Aabrahamin esirukous Sodoman puolesta

16Sitten miehet nousivat siitä ja kääntyivät Sodomaan päin, ja Aabraham kulki heidän kanssaan saattaakseen heitä. 17Herra sanoi: "Salaisinko minä Aabrahamilta, mitä olen tekevä? 18Onhan Aabrahamista tuleva suuri ja voimakas kansa, ja kaikki kansakunnat maan päällä tulevat hänessä siunatuiksi. 19Sillä olen valinnut hänet, että hän käskisi lapsiaan ja perhettään, joka jää hänen jälkeensä, noudattamaan Herran tietä ja tekemään sitä, mikä on vanhurskaus ja oikeus, jotta Herra antaisi Aabrahamille tapahtua, mitä hän on hänelle luvannut." 20Herra sanoi: "Valitushuuto Sodoman ja Gomorran tähden on suuri, ja heidän syntinsä ovat hyvin raskaat. 21Sen tähden menen alas katsomaan, ovatko he todella tehneet kaiken sen, josta huuto on tullut eteeni, vai eivät. Tahdon sen tietää."

22Miehet kääntyivät sieltä ja kulkivat Sodomaan päin, mutta Aabraham jäi vielä seisomaan Herran eteen. 23Aabraham lähestyi häntä ja sanoi: "Aiotko siis hukuttaa vanhurskaan yhdessä jumalattoman kanssa? 24Entä jos kaupungissa on viisikymmentä vanhurskasta? Aiotko hukuttaa heidät etkä säästä paikkaa siellä olevien viidenkymmenen vanhurskaan tähden? 25Pois se, että näin tekisit: surmaisit vanhurskaan yhdessä jumalattoman kanssa, niin että vanhurskaan kävisi samoin kuin jumalattoman! Pois se sinusta! Eikö kaiken maan tuomari tekisi oikeutta?"

26Herra sanoi: "Jos löydän Sodoman kaupungista viisikymmentä vanhurskasta, niin säästän heidän tähtensä koko paikan." 27Aabraham vastasi ja sanoi: "Katso, olen rohjennut puhua Herralleni, vaikka olen tomu ja tuhka.

28Entä jos viidestäkymmenestä vanhurskaasta puuttuu viisi? Hävitätkö viiden tähden koko kaupungin?" Hän sanoi: "En hävitä, jos löydän sieltä neljäkymmentä viisi."

29Hän puhui vielä hänelle sanoen: "Entä jos siellä on neljäkymmentä?" Hän vastasi: "Niiden neljänkymmenen tähden jätän sen tekemättä."

30Aabraham sanoi: "Älköön Herrani vihastuko, että vielä puhun. Entä jos siellä on kolmekymmentä?" Hän vastasi: "En tee sitä, jos löydän sieltä kolmekymmentä."

31Mutta hän sanoi: "Katso, minä olen rohjennut puhua Herralleni. Entä jos siellä on kaksikymmentä?" Hän vastasi: "Niiden kahdenkymmenen tähden jätän hävittämättä."

32Hän sanoi: "Älköön Herrani vihastuko, että puhun vielä tämän ainoan kerran. Entä jos siellä on kymmenen?" Hän vastasi: "Niiden kymmenen tähden jätän hävittämättä."

33Herra lähti pois, sen jälkeen kun hän oli lakannut puhumasta Aabrahamin kanssa, ja Aabraham palasi kotiinsa.